Kefir

Fayyaa keenya kunuunsuu fi rakkoo fayyaa ittisuuf carraaqqii gochuun barbaachisaa ta'uu hundi keenya sirriitti beekna. Kefir dhuguun filannoowwan ittisaa keessaa tokko ta’uun isaa shakkii hin qabu. Saayintistoonni dhugaatii damma qabu kana dhuguu gorsu, kunis akka qorannoon agarsiisutti madaallii baakteeriyaa faayidaa qaban maaykiroobaayoomii garaachaa keessatti argamu eeguuf gargaaruu qofa osoo hin taane, namoota dhiibbaa dhiigaa qabaniif bu'aa faayidaa qabu qaba, yeroo ammaa namoonni baay'een rakkoo qaba.

jechuun ni danda’ama

Rakkoo bullaa'insa nyaataaf gargaartoota bu'a qabeessa ta'an keessaa tokko kefir yoo ta'u, kunis maaykiroofilooraa garaachaa keessanii kan wal'aanuu fi ujummoo bullaa'insa nyaataa kan walsimsiisudha. Akka saayintistoonni jedhanitti madaallii dhabuun maaykiroofilooraa garaachaa namoota tokko tokko irratti dhiibbaan dhiigaa akka dabalu gochuu danda'a. Akka qorannoon agarsiisutti, kefir dhuguun hamma endotoxin, dhiibbaa dhiigaa hir’isuu fi ce’umsa garaachaa akka fooyyessuu agarsiifameera. Kana malees, kefir bu’aa farra baakteeriyaa fi farra fangasii cimaas qaba. Cimina lafee irratti dhiibbaa baayyee gaarii qaba, sababiin isaas vitaamin K2 kaalsiyeemiin gara lafee fi ilkaan akka imalu taasisa. Kana malees, yeroo hunda kefir dhuguun dhiphina hir’isuu irratti dhiibbaa gaarii qaba, sirna narvii tasgabbeessuu fi seelii haaromsuuf gargaara.

Kanaafidha oomishni keenya kefir faayidaa qabu kana dhandhamni uumamaa qabu kana dhabuu akka hin qabne beekamaadha.